Mureneva myytti

Myytti suomalaisesta rakennuslaadusta on murentunut nopeammin kuin
polyuretaani auringonvalossa.
Uutisissa kerrotaan
putoilevista julkisivuista
ja muista rakennusvirheistä.
Suomi rakentuu jo pitkälti
ulkomaisella työvoimalla:
reilusti yli kolmannes
Uudenmaan ja viidennes
koko Suomen
rakentajista tulee muualta.

Henna Raitala, teksti

Julkaistu 17.12.2024

Rakennusalaa seuranneet eivät ole voineet välttyä tiedolta, että yhä useampi rakennustyömaa hyödyntää osin tai jopa kokonaan ulkomaista työvoimaa. Muun muassa Baltian maista tulevat rakennusmiehet ovat arkipäivää työmailla. Näin siitä huolimatta, että rakennusalalle koulutetaan suomessakin jatkuvasti nuoria.

Rakennusteollisuus RT:n helmikuussa 2024 julkaistun työvoimakyselyn mukaan Uudellamaalla 37 % työntekijöistä on ulkomaisia. Lukema on noussut hieman: 2019 ulkomaisia oli joka kolmas.

Verohallinto puolestaan tilastoi ulkomaisen työvoiman osuutta rakennustyömaiden päätoteuttajien pakollisten ilmoitusten perusteella. Niiden mukaan ulkomaalaisten osuus työntekijöistä on valtakunnallisesti noin 20 %.

Talouden taantuma on vähentänyt töitä rakennusalalla.

Rakennusteollisuus RT:n vastaavan juristin Ville Wartiovaaran mukaan rakentamisen väheneminen koetteli kutakuinkin samassa suhteessa koti- ja ulkomaista työvoimaa.

”Raportoidun työvoiman määrä väheni selvästi loppuvuodesta”, Wartiovaara sanoo. Ulkomaalaisten osuudessa rakennusteollisuuden työvoimasta ei tapahtunut kuitenkaan merkittävää muutosta vuoden aikana.

Rakennusteollisuuden työntekijöiden määrä on selkeästi laskenut vuodesta 2019 vuoteen 2023 muun muassa koronapandemian ja suhdannevaihteluiden takia. Ulkomaisten työntekijöiden määrä on kuitenkin kasvanut tasaisesti, näkyvimmin ulkopuolisen työvoiman eli aliurakoitsijoiden työntekijöiden ja vuokratyöntekijöiden kohdalla.

Taantuma on koetellut asuntorakentamista, mutta uuden Hakaniemensillan kaltaiset suuret työmaat ovat tuoneet alalle töitä. Kuva Pekka Vyhtinen.

Miksi suomalaisen työvoiman osuus on pienentynyt, vaikka rakentajien kokonaismäärän laskiessa olisi voinut olettaa, että vähennys tapahtuu ulkomaisesta työvoimasta?

Entä työllistyvätkö alalle kouluttautuvat nuoret, ja jos työllistymisessä on esteitä, mitä ne ovat?

Tilastokeskus ei erittele rakennusalaa muista tekniikan aloista, joten sen luvut kuvaavat vastavalmistuneiden työllistymistä alalle vain summittaisesti.

Tiedoista ei myöskään käy ilmi, työllistyvätkö opiskelijat oman alan töihin vai muualle.

Kuudenkymmenen prosentin työllisyys kuulostaa äkkiseltään hyvältä, mutta jättää myös paljon kysymyksiä.

Lukujen perusteella kaksi viidestä valmistuneesta rakennusalan ammattilaisesta ei ole kolmen vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesti kokoaikaisessa työssä.

Osittain kyse voi olla kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta.

Rakennusteollisuus RT:n Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksella 2021 teettämän kyselyn tuloksista voi tulkita, että osa työttömistä rakennusalan ammattilaisista on haluttomia siirtymään etelään tai isoihin kaupunkeihin työn perässä. Paradoksaalisesti ongelmana voi olla – rakentajillekin – kohtuuhintaisen asumisen puute.Studentum.fi-koulutuspalvelusivusto listaa 211 rakennusalan koulutusta, joiden kesto vaihtelee kolmesta kuukaudesta nelivuotiseen korkeakoulututkintoon. Koulutuspaikat ovat pääkaupunkiseudulta Rovaniemelle.

Koulutusta on tarjolla myös eri tavoin. Lähiopetus on perinteinen tapa järjestää toisen- ja usein myös korkea-asteen opetus. Sen rinnalle on kuitenkin enenevässä määrin noussut monimuotototeutus tai monimuoto-opinnot, jotka antavat opiskelijalla paremmat mahdollisuudet kouluttautua esimerkiksi töiden ohessa. Valittavana on myös oppisopimuskoulutusta ja joitain täysin verkko-opintoina tehtäviä lyhyempiä kokonaisuuksia.

Koulutuksen monet järjestämistavat luovat illuusion siitä, että opiskelu on helppoa ja sopii kaikille.

Koulutuspoliittisten tiukennusten, kuten opinto-oikeuksien määrän rajauksen sekä aikuiskoulutuksen poiston takia näin ei kuitenkaan ole.

Käytännön työ rakennuksilla edellyttää myös, että työntekijä saa solmittua ensimmäisen alan työsuhteensa, jotta osaaminen siirtyy teoriasta käytäntöön.

Rakennusala kärsii osin kohtaanto-ongelmasta. Alalle kouluttautuneet eivät välttämättä halua tai voi siirtyä työpaikkojen perässä.

Käytännössä pienempien paikkakuntien alalle vastavalmistuneiden siirtymistä kasvukeskuksiin hidastaa myös harjoittelijoille maksettava pienempi palkka, joka ei kata kalliimpia elinkustannuksia.

Ja jos suomalainen ei muuta töiden perässä, joku muu ehkä muuttaa.

Suomalaisten muuttohaluja hillitsevä korkea hintataso tarkoittaa ulkomaisen rakennustyövoiman näkökulmasta houkuttelevaa palkkaa.

Eri tilastoja tarkastelemalla rakennusalan ja rakentamisen laadun murrokseen saa lukuisia eri näkökulmia. Helppoa keinoa muuttaa suuntaa ei sen sijaan tunnu löytyvän.

Talouden aallonpohjat ja toisaalta huippukaudet näkyvät asuntokaupassa ja rakentamisessa. Nuorten kiinnostus perinteisiä ammatteja kohtaan on tutkimusten mukaan vähentynyt. Lisäksi viimeaikainen poliittinen päätöksenteko on tukenut matalapalkkaisten työpaikkojen lisääntymistä.

Murentuneen myytin äärellä voikin kaiholla muistella sotia edeltävän ja osin sodanjälkeisen ajan rakennusperintöä, jonka rinnalla nykyrakentamisen irvistivät betonisaumat ja kiireessä märkinä suljetut rakenteet muistuttavat alan kiusallisesta – ja kalliiksitulevasta – alennustilasta.

Henna Raitala, teksti, grafiikka & ulkoasu

Pekka Vyhtinen, Freepik/Racool_studio, PxHere.com, kuvat

Lähteet:
Rakennusteollisuus RT, Rakennuslehti, Tilastokeskus, Studentum.fi